UAV/UAS nouseva trendi - miten Suomessa?
Tämän hetken kuumimpia teknologian trendejä on 3D-tulostuksen ohella UAV/UAS:n kehitys. Päivittäin julkaistaan uusia suunnitelmia niiden kaupallisesta käytöstä ja ehtivätpä kohtuuhintaiset kotikoneet jo tämän joulun lahjamarkkinoille. Mikä on UAV, miten niihin pitäisi suhtautua ja mitä käyttömahdollisuuksia ne tarjoavat tulevaisuudessa?
UAV on kyhenne sanoista Unmanned Aerial Vehicle eli lentävä miehittämätön ilma-alus tai järjestelmä (UAS, Unmanned Aerial Systems). Englanniksi näitä laitteita kutsutaan yleisesti kansankielellä termillä drones, joka useimmiten käännetään lennokiksi. Suomen kielessä ei UAV:lle ole ainakaan toistaiseksi yleiskieleen juurtunutta sanaa. Laitteita kutsutaan miehittämättömiksi lennokeiksi, robottilennokeiksi ja multikoptereiksi (multirotors). Osa, mutta vain pieni osa, on lentokoneen tai lennokin näköisiä ja kaltaisia. Jatkossa useimmat mallit pohjaavat todennäköisesti useampiroottorisiin koptereihin.
Miehittämättömiä lentokoneita on käytetty sotateollisuudessa aina 1940-luvulta lähtien ja ne ovat sotilaskäytössä olleet yleisiä jo vuosia. Siviilikäyttöön ne ovat tulleet ryminällä vasta aivan muutaman viime vuoden aikana. Kuten GPS-teknologiassakin, maanmittaus- ja kartoitussovellukset olivat ensimmäisiä UAV:n siviilikäyttökohteita. UAV-laitteita käytetään kartoitus- ja ilmakuvaustarkoituksiin, laserkeilaukseen sekä ympäristön tilan muutoksiin ja esimerkiksi metsäpalojen seurantaan. Tähän ne soveltuvat erinomaisen hyvin matalan lentokorkeuden ja edullisten käyttökustannusten vuoksi.
Miehittämättömät lennokit ovat kiinnostaneet ilmailun harrastajia jo pitkään kuitenkin lähinnä teknisinä laitteina ilman varsinaista kaupallista hyötyä. Tästä johtuen niitä on ollut tarjolla jo jonkin aikaa. Tällainen hupikäyttö on kohtuullisen ylesitä eikä ole juuri aiheuttanut ongelmia, jos lennätys on tapahtunut avoimella, kansoittamattomalla alueella ja matalalentona. Tämän joulun markkinoille UAV-laitteiden hinnat ovat laskeneet niin, että ainakin Yhdysvalloissa ne ovat tekemässä läpimurtoa kuluttajamarkkinoille. Samalla on ryhdytty peräämään sääntöjä myös takapihalennättäjille. Sosiaalisessa mediassa leviää jatkuvasti videoita vaaratilanteista, joissa UAV on opudonnut lennon aikana väkijoukkoon.
Kuluvan syksyn aikana UAV-laitteiden kaupallinen käyttö on aloittanut nopean etenemisen. Esimerkiksi Tanskassa on myönnetty ensimmäinen lupa UAV:n käyttöön maanmittausfirmalle, joka käyttää UAV.ta ensisijaisesti mittaus- ja kartoitustoiminnassa. Tanskassa UAV on osoittanut käyttökelpoisuutensa myös mm. äskettäisten myrskytuhojen kartoituksessa.
Viime viikkojen aikana monet kuljetus- ja jakeluliikkeet ovat ilmoittaneet suunnitelmistaan ottaa UAV käyttöön jakelukanavana aivan lähiaikoina. Näyttävimmin julkisuutta on saanut Amazon. Se uskoo saavansa oman järjestelmänsä käyttöön vuonna 2015 pakettijakelussa. Amazonin toiminnan suurimpana esteenä on Yhdysvaltojen lainsäädäntö.
Kun USA:ssa ja Euroopassa ollaan vasta heräämässä lainsäädännön tarpeeseen sekä turvallisuuden että ilmatilankäytön kannalta, eräissä muissa maissa lainsäädäntö on sallivampaa. Siksi näyttääkin todennäköiseltä, että esimerkiksi Australiassa ja Kiinassa kaupallisia kokeiluja nähdään jo ensi vuonna. Eräissä muissa maissa kuten Kiinassa ja Australiassa ei lainsäädännöllistä estettä UAV:n käytölle ole, jos lentokorkeus on alle 122 metriä (400 jalkaa). Australiassa on suunnitelmia saada kaupallinen toiminta köynnistymään Sydneyn alueella jo maaliskuussa 2014 (video). Sovelluksia voisivat olla esimerkiksi lääkkeiden jakelu.
Kuten sanottu Euroopassa ja Suomessa ollaan UAV-asiaan vasta heräämässä. Harrastajat ovat jo löytäneet laitteet ja väitetäänpä, että esimerkiksi vankiloiden "tavarankuljetus" hoituisi UAV:N avulla. Vaikka UAV-laitteista ei aiheutuisi ongelmia varsinaiselle ilmailulle, on todennäköistä, että ilman säätelyä alemmissa ilmakerroksiassa käy pian sellainen suhina, jossa onnettomuuksilta ei voida välttyä. Harrastustoimintaan voidaan tällä hetkellä puuttua lähinnä naapuruussuhdelain perusteella.
Talouselämä (17.12,2013) on haastaellut Trafin ylijohtaja Pekka Henttua, joka toteaa, että "Yhteiseurooppalainen lainsäädäntö on tulossa jollain aikavälillä, mutta sitä ennen meidän pitää itse löytää kansalliset keinot säännöstellä robottilennokkiliikennettä”. European RPAS Roadmap -ohjeistus julkaistiin kesäkuussa 2013 Pariisin ilmailunäyttelyssä ja tavoite on integroida miehittämättömät ilma-alukset Euroopan ilmatilaan alkaen vuodesta 2016.
Talouselämän mukaan TraFi työstää parhaillaan miehittämättömien ilma-alusten lentotoimintaa koskevia määräyksiä. Sitä ennen voidaan antaa vain suosituksia, jotka ovat olleet lähinnä harrastajille soveltuvia: lentokorkeus pitää olla alle 150 metriä, maksimietäisyys kauko-ohjaajasta 500 metriä, UAV;n on väistettävä kaikkia muita ilma-aluksia, lennättäminen ei ole sallittua tiheästi asuttujen asutuskeskusten yläpuolella ja valvotussa ilmatilassa lentäessä asiasta on sovittava ja kommunikoitava erikseen lennonjohtoelimen kanssa.
UAV:n kaupallinen potentiaali on mittava. Talouselämän mukaan Yhdysvalloissa on arvioitu, että ensimmäisen kolmen vuoden aikana lennokit synnyttäisivät 104 000 työpaikkaa.
Ennen määräyksiä pitäisi ratkaista myös se, millä nimellä UAV-laitteita pitäisi Suomessa kutsua. Vai käykö kuten GPS:n kanssa että englanninkielinen lyhenne UAV tai drone muuttuu yleistermiksi? Muuten joudumme ensi joulunakin kyselemään laupasta nimettömiä.
